The terrifying and edible beauty of Art Nouveau architecture.
Onpa tänään ihanan aurinkoinen syyspäivä, oiva hetki siis jatkaa Jugend -blogisarjaani! Jonkun aikaa sitten eräs Instagram -seuraaja toivoi Jugend -aiheista blogisarjaa. Hän ei todellakaan ollut yksin, koska suhteellisen usein minulta nimenomaan toivotaan Jugend -sisältöä blogin puolelle. Yllätyin kun huomasin, että olin siitä kovin vähän blogissa kirjoittanut aikaisemmin - koska linnamainen arkkitehtuurityyli on yksi Helsingin ominaisuuksista, joista pidän eniten! Eli nyt on oiva aika välittää teille hieman rakkauttani kotikaupunkiani kohtaan! Neljäntenä Jugend -kaupunginosana esittelen teille Töölön kaupunginosaa!
Around the beginning of the 20th century, at the turn of the century really, Helsinki was expanding into the rocky Töölö district in the north. Architect Lars Sonck led a town planning campaign and the first town planning competition in Finland was organized for Töölö in 1899-1900. The planning was assigned to Sonck and Gustaf Nyström, and the plan was approved in 1906. Dozens of art nouveau houses sprang up near Pohjpinen Rautatiekatu and Arkadiankatu, and in the vicinity of the National Museum. Töölö is known for the fact that it has varying sizes and shapes in the street blocks as it follows the contours of the terrain. Some streets are short, winding, and narrow. Even today, many lose their way in this district for that very reason. As I grew up, I always dreamed of living in Töölö, and eventually did so for about 5 years while I studied, graduated, and entered work life. I remember loving the fact that my home at that time was only at a walking distance from Helsinki's city center. My first home with my husband was in fact in Töölö, so the district has a special meaning for me.
Helsinki kasvoi pohjoiseen päin juuri 1800 -luvun lopulla ja 1900 -luvun alkuvaiheessa ja silloin myös Etu-Töölö sai muotonsa. Suomen ensimmäinen asemakaavakilpailu järjestettiin Töölön asemakaavasta arkkitehti Lars Sonckin aloitteesta 1898. Maaperän muodot huomioiva asemakaava tekee alueesta erikoisen. Lopullisen kaavan laativat yhdessä kilpailun ensi vaiheessa menestyneet arkkitehdit Lars Sonck ja Gustaf Nyström. Kaupunginosa ilmentää hyvin 1900 -luvun alkupuolen kaupunkisuunnittelulle ominaisimpia tavoitteita: alueen asemakaava heijastelee orgaanisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamistapa yhtenäisen kaupunkikuvan ihanteita. Kun itse kasvoin pienenä tyttönä Munkkiniemessä, unelmoin aina Töölöstä. Näin asuinkin kaupunginosassa n. 5 vuotta opiskelijana. Töölössä meillä on ensimmäinen yhteinen koti mieheni kanssa, joten kaupunginosalla on erityinen paikka sydämessäni.
Kyseinen katu on aina minua viehättänyt, ja yksi ravintola ylitse muiden on Ateljé Finne. Ravintolatilalla oma ainutlaatuinen historia kuvanveistäjä Gunnar Finnen 20-luvun työtilana. Myös Nervanderinkatu ja Museokatu ovat näkemisen arvoisia!
Kansallismuseon rakentamisesta 1901-1902 järjestetyn suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen laati lopulliset piirustukset 1904. Varsinainen rakennustyö tehtiin 1906-1910. Sisustustyöt, piha-alueen viimeistely (istutukset ja kiveykset) ja muurin rakentaminen jatkuivat vuoteen 1916. Piharakennus valmistui 1917. Linnamainen museo avattiin yleisölle vaiheittain vuosina 1916, 1920 ja 1923. Arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelema Suomen kansallismuseo, jonka ulkohahmoa leimaavat Suomen historiasta tutut arkkitehtuuriaiheet, on kivimuurin myötäilemällä puistomaisella tontilla. Museon kattofreskoa ei kannata missata!
Kansallismuseon rakentamisesta 1901-1902 järjestetyn suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen laati lopulliset piirustukset 1904. Varsinainen rakennustyö tehtiin 1906-1910. Sisustustyöt, piha-alueen viimeistely (istutukset ja kiveykset) ja muurin rakentaminen jatkuivat vuoteen 1916. Piharakennus valmistui 1917. Linnamainen museo avattiin yleisölle vaiheittain vuosina 1916, 1920 ja 1923. Arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnittelema Suomen kansallismuseo, jonka ulkohahmoa leimaavat Suomen historiasta tutut arkkitehtuuriaiheet, on kivimuurin myötäilemällä puistomaisella tontilla. Museon kattofreskoa ei kannata missata!
Do you know this architectural style? What is your favorite Art Nouveau / Jugend style building?
Tunnetko Jugend -arkkitehtuurisuuntauksen hyvin? Mikä on sinun Jugend -suosikkirakennuksesi?
Upeita otoksia – heti tuli hirveä tarve päästä vierailemaan Atelje Finneen! Helsingistä löytää kyllä upeaa arkkitehtuuria (ja joskus vähemmänkin upeaa...).
ReplyDeleteKiitos, suosittelen lämpimästi vierailua! :)
Deletexxx
E